Kävin eilenaamulla Merikarvialla ja sitten iltapäivällä alkoivat jo Porin JHL 62:n 70-vuotisjuhlallisuudet. Oli jälleen kerran hienoa saada todistus siitä, että ammattiyhdistysliikkeessä on yhä voimaa: sadat ihmiset ovat yhä valmiina tositoimiin. Sama johtoajatus, mikä oli porilaisilla heidän kokoontuessaan työväentalolle vuonna 1914 perustamaan paikallista kuntatyöntekijöiden ammattiyhdistystä, kantaa edelleen ja myös nuoressa polvessa. Suosittelen muuten illan loppuhuipennusta: näytelmää Kuin ensimmäistä päivää. Lepolan päiväkodissa tapahtuu monenlaista. Tehokkuusvaatimukset, säästäminen ja työsopimusten jatkon epävarmuus leimaavat hoitajien arkea. Kaikki kaatuu heikompien harteille. Nämä työntekijät todistavat näytelmässä jatkuvasti, kuinka vanhustenhuollon taso jää ihanteista. Tämän näytelmän näkeminen pitäisi olla kaikille pakollista, jotta todella tiedettäisiin, mitä todella maailmassa voi tapahtua. Ei ihme, että Krogerukselle myönnettiin tekstistä Savonia-kirjallisuuspalkinto vuonna 2009.
Nyt lähden Eetunaukiolle tapaamaan ihmisiä, sitten vaalicaféeseen. Sen jälkeen alkavat viikonlopun vaalilehden jakotalkoot!d
