Vihakirjoittelulle suitset

Jos kaikki olisi mennyt toisin, me suomalaiset emme olisi koskaan kuulleetkaan koulupoika Auvisesta tai opiskelijapoika Saaresta. Jos kaikki olisi mennyt toisin, myöskään norjalaiset eivät olisi koskaan joutuneet näkemään vilaustakaan Anders Behring Breivikistä. Naapurikansaamme kohdannut tragedia on koskettanut joka puolella maailmaa ja nostanut kaikkien huulille samat miksi- ja entä jos -kysymykset.

Meitä suomalaisia norjalaisten tuska ja suru on koskettanut erityisen syvästi, sillä Auvisen, Saaren ja Breivikin hirveitä tekoja ihmisyyttä vastaan yhdistää samantyyppiset käyttäytymispiirteet: ihailun hakeminen netistä, halu sankariksi ja oman maailman luominen verkkokeskusteluihin. Breivikillä oli kuitenkin laajempi agenda: hän valitsi uhrinsa poliittisesti ja halusi selkeästi jäädä eloon edistämään manifestiaan.

Norjan verilöylyä ei tule pitää yksittäisenä tapauksena. Meillä ei ole varaa jättää panematta merkille kasvavaa vihakäyttäytymistä verkkomaailmassa. Tällaiselle veriteolle löytyy yllättäviltä tahoilta hyväksyntää. Äärioikeiston yhteistyö tiivistyy Internetin välityksellä, eikä muita kokoontumispaikkoja enää tarvita.

Eduskunta hyväksyi keväällä 2011 rikoslain muutoksen, joka lisää Internetin keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuuta rasistisista teksteistä. Toivon mukaan tämä hillitsee vihakirjoittelua, mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri edellyttää mielestäni myös alan itsesääntelyn tehostamista.

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut keskeisimpien suomalaisten nuorisopalveluntarjoajien kanssa käytännesäännöt, joiden avulla palveluiden ylläpitäjät voivat puuttua epäasialliseen viestintään. Palveluntarjoajat sitoutuivat muun muassa pitämään huolta siitä, että palvelut sopivat eri ikäryhmille. Samantyyppistä itsesääntelyä tarvitaan myös nettilehtien ja operaattoreiden osalta. Alalle tarvitaan suitset, jotka vastaavat muuttuneen yhteiskunnallisen tilanteen asettamiin tarpeisiin. Haastan alan toimijat mukaan laatimaan tällaiset käytännesäännöt.

Norjan pääministeri Stoltenberg sanoi uhrien muistotilaisuudessa, että hyökkäykseen tulee vastata vahvistamalla demokratiaa, avoimuutta ja inhimillisyyttä. Stoltenbergin johtopäätös on oikea – yhteiskunnan sulkeutuminen edistää vain pimeiden voimien tavoitteita. Stoltenberg korosti kuitenkin, että sinisilmäisyyteen ei pidä sortua. Käsi kädessä sananvapauden kanssa kulkee aina myös vastuu ja nämä vastuun rajat on nyt määriteltävä entistä selkeämmin, myös Suomessa.

Katse tulevaisuuteen

Tieto- ja viestintäala on edelleen yksi voimakkaimmin kehittyvistä ja tulevaisuutta muokkaavista toimialoista. ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo ovat kasvaneet nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. Kehityksen vauhti on erittäin nopeaa, eikä sen pysähtymiselle näy merkkejä. Tässä vauhdissa toimintaympäristö muuttuu välillä nopeammin kuin sitä ohjaavat ihmiset.

Uusi viestintätekniikka ja sosiaalinen media tuovat ihmiset yhteen ennen näkemättömällä tavalla. Samalla tietotekniikka tarjoaa mahdollisuuden nostaa tuottavuutta, kehittää innovatiivisia liiketoimintamalleja ja lisätä tuotteiden jalostusarvoa erilaisten palvelusovellusten avulla. Kolme tekijää antavat leimansa nykyiselle kehitykselle: tiedon määrän ja laskentatehon kasvu, digitaalisen liiketoiminnan vauhti sekä palveluiden kasvava osuus kansantaloudesta.

Suomi on ratsastanut tämän kehityksen aallon harjalla vuosia, mutta nyt olemme mielestäni tulleet tienhaaraan. Olemme vääjäämättä kulkemassa kohti tietoyhteiskunnan seuraavaa kehitysastetta. Meillä on oltava selkeä visio siitä, mitä haluamme tulevaisuudelta, jotta emme menetä edelläkävijäasemaamme. On luotava yhteinen kansallinen tahtotila ja luova toimintaympäristö, joka saa aikaan seuraavan harppauksen ICT-sektorilla.

Suomella on paljon osaajia ja luovia ammattilaisia, joiden panos on saatava kansakunnan käyttöön. Maan julkisten tietovarantojen avaaminen voi parhaimmillaan ruokkia alan yrittäjyyttä. Tarvitsemme liiketoimintaa, joissa yritykset täydentävät toistensa osaamista ja synnyttävät synergiaetuja. Suomen on myös oltava houkutteleva investointikohde ja toimintaympäristö johtaville kansainvälisille tieto- ja viestintäteknologia-alan yrityksille.    

    

Visio ja näkemys siitä, minne olemme menossa, on meidän perintömme tulevaisuuden sukupolville. Haluan haastaa alan toimijat pohtimaan mille suomalainen menestystarina rakentuu tulevaisuudessa ja kertomaan odotuksistaan valtiovallan suuntaan. Uskon, että maamme lahjakkailla nuorilla on myös paljon annettavaa tähän tulevaisuustyöhön. Siksi olen päättänyt kutsua 50 uuden teknologian aallonharjalla ratsastavaa nuorta osaaja koolle katsomaan kauemmas tulevaisuuteen. Ennakkoluulottomat ideat voivat antaa sen ratkaisevan sysäyksen eteenpäin, jota Suomi tarvitsee. Tulevaisuuden Suomen raamit rakennetaan tänään.