torstai 28. heinäkuuta 2011

Vihakirjoittelulle suitset

Jos kaikki olisi mennyt toisin, me suomalaiset emme olisi koskaan kuulleetkaan koulupoika Auvisesta tai opiskelijapoika Saaresta. Jos kaikki olisi mennyt toisin, myöskään norjalaiset eivät olisi koskaan joutuneet näkemään vilaustakaan Anders Behring Breivikistä. Naapurikansaamme kohdannut tragedia on koskettanut joka puolella maailmaa ja nostanut kaikkien huulille samat miksi- ja entä jos -kysymykset.

Meitä suomalaisia norjalaisten tuska ja suru on koskettanut erityisen syvästi, sillä Auvisen, Saaren ja Breivikin hirveitä tekoja ihmisyyttä vastaan yhdistää samantyyppiset käyttäytymispiirteet: ihailun hakeminen netistä, halu sankariksi ja oman maailman luominen verkkokeskusteluihin. Breivikillä oli kuitenkin laajempi agenda: hän valitsi uhrinsa poliittisesti ja halusi selkeästi jäädä eloon edistämään manifestiaan.

Norjan verilöylyä ei tule pitää yksittäisenä tapauksena. Meillä ei ole varaa jättää panematta merkille kasvavaa vihakäyttäytymistä verkkomaailmassa. Tällaiselle veriteolle löytyy yllättäviltä tahoilta hyväksyntää. Äärioikeiston yhteistyö tiivistyy Internetin välityksellä, eikä muita kokoontumispaikkoja enää tarvita.

Eduskunta hyväksyi keväällä 2011 rikoslain muutoksen, joka lisää Internetin keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuuta rasistisista teksteistä. Toivon mukaan tämä hillitsee vihakirjoittelua, mutta yhteiskunnallinen ilmapiiri edellyttää mielestäni myös alan itsesääntelyn tehostamista.

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut keskeisimpien suomalaisten nuorisopalveluntarjoajien kanssa käytännesäännöt, joiden avulla palveluiden ylläpitäjät voivat puuttua epäasialliseen viestintään. Palveluntarjoajat sitoutuivat muun muassa pitämään huolta siitä, että palvelut sopivat eri ikäryhmille. Samantyyppistä itsesääntelyä tarvitaan myös nettilehtien ja operaattoreiden osalta. Alalle tarvitaan suitset, jotka vastaavat muuttuneen yhteiskunnallisen tilanteen asettamiin tarpeisiin. Haastan alan toimijat mukaan laatimaan tällaiset käytännesäännöt.

Norjan pääministeri Stoltenberg sanoi uhrien muistotilaisuudessa, että hyökkäykseen tulee vastata vahvistamalla demokratiaa, avoimuutta ja inhimillisyyttä. Stoltenbergin johtopäätös on oikea – yhteiskunnan sulkeutuminen edistää vain pimeiden voimien tavoitteita. Stoltenberg korosti kuitenkin, että sinisilmäisyyteen ei pidä sortua. Käsi kädessä sananvapauden kanssa kulkee aina myös vastuu ja nämä vastuun rajat on nyt määriteltävä entistä selkeämmin, myös Suomessa.

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Katse tulevaisuuteen

Tieto- ja viestintäala on edelleen yksi voimakkaimmin kehittyvistä ja tulevaisuutta muokkaavista toimialoista. ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo ovat kasvaneet nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. Kehityksen vauhti on erittäin nopeaa, eikä sen pysähtymiselle näy merkkejä. Tässä vauhdissa toimintaympäristö muuttuu välillä nopeammin kuin sitä ohjaavat ihmiset.

Uusi viestintätekniikka ja sosiaalinen media tuovat ihmiset yhteen ennen näkemättömällä tavalla. Samalla tietotekniikka tarjoaa mahdollisuuden nostaa tuottavuutta, kehittää innovatiivisia liiketoimintamalleja ja lisätä tuotteiden jalostusarvoa erilaisten palvelusovellusten avulla. Kolme tekijää antavat leimansa nykyiselle kehitykselle: tiedon määrän ja laskentatehon kasvu, digitaalisen liiketoiminnan vauhti sekä palveluiden kasvava osuus kansantaloudesta.

Suomi on ratsastanut tämän kehityksen aallon harjalla vuosia, mutta nyt olemme mielestäni tulleet tienhaaraan. Olemme vääjäämättä kulkemassa kohti tietoyhteiskunnan seuraavaa kehitysastetta. Meillä on oltava selkeä visio siitä, mitä haluamme tulevaisuudelta, jotta emme menetä edelläkävijäasemaamme. On luotava yhteinen kansallinen tahtotila ja luova toimintaympäristö, joka saa aikaan seuraavan harppauksen ICT-sektorilla.

Suomella on paljon osaajia ja luovia ammattilaisia, joiden panos on saatava kansakunnan käyttöön. Maan julkisten tietovarantojen avaaminen voi parhaimmillaan ruokkia alan yrittäjyyttä. Tarvitsemme liiketoimintaa, joissa yritykset täydentävät toistensa osaamista ja synnyttävät synergiaetuja. Suomen on myös oltava houkutteleva investointikohde ja toimintaympäristö johtaville kansainvälisille tieto- ja viestintäteknologia-alan yrityksille.    
    
Visio ja näkemys siitä, minne olemme menossa, on meidän perintömme tulevaisuuden sukupolville. Haluan haastaa alan toimijat pohtimaan mille suomalainen menestystarina rakentuu tulevaisuudessa ja kertomaan odotuksistaan valtiovallan suuntaan. Uskon, että maamme lahjakkailla nuorilla on myös paljon annettavaa tähän tulevaisuustyöhön. Siksi olen päättänyt kutsua 50 uuden teknologian aallonharjalla ratsastavaa nuorta osaaja koolle katsomaan kauemmas tulevaisuuteen. Ennakkoluulottomat ideat voivat antaa sen ratkaisevan sysäyksen eteenpäin, jota Suomi tarvitsee. Tulevaisuuden Suomen raamit rakennetaan tänään.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Ensimmäistä päivää asunto- ja viestintäministerinä

Vanhemmat valtiopäivämiehet totesivat minulle jo ajat sitten, että ensimmäisen päivän ministerinä muistaa aina. En voisi olla millään tavalla eri mieltä, sillä sen verran jännittävä ja innostava tämä kulunut päivä oli. Päivän aikana oli monenlaista kokousta, mutta tunnelma alkoi tiivistyä oikeastaan vasta, kun eduskunnan istunnossa valitsimme Jyrki Kataisen virallisesti pääministeriksi kokoomuksen, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostamaan hallitukseen.

Valtioneuvoston järjestäytymisistunnossa vannoimme juhlallisesti valat ja päätimme ensimmäisistä asioista koskien työnjakoa, sijaisuuksia, ministerivaliokuntia ja hallitusohjelmatiedonannon antamista eduskunnalle. Sitten lähdimme uuden hallituksen tervehdyskäynnille presidentin luokse. Tunnelmallista ja suorastaan uljasta. Kaikki kilpistyi ministerien riviin lehdistön edessä. Lehdistötilaisuuden jälkeen kokoonnuimme yhteen samoille Säätytalon portaille, joita kuljimme edestakaisin hallitusohjelmaa valmistellessamme. Hymy oli herkässä siinä seisoessa.  

torstai 21. huhtikuuta 2011

Uusi eduskuntakausi alkaa

Vaikka vaalit ovat vasta ohi, eduskuntaryhmämme järjestäytyi jo. Mennään nyt aluksi vanhoilla valinnoilla, kunnes tiedetään, miten hallitusmuodosteluissa käy. Oli tosi kiva tavata taas monet kolleegat, jotka uudistivat valtakirjansa. Yhtä mukavaa oli tutustua myös uusiin kasvoihin, sillä eduskuntaryhmässä aloittivat valtiopäivänsä myös monet uudet edustajat. Tosin monet ensimmäisen kauden kansanedustajat ovat kyllä kokeneita kehäkettuja: Lauri Ihalainen, Mikael Jungner ja Riitta Myller.

Tunnelma oli katossa, sillä myös muiden ryhmien järjestäytymisen vuoksi edustajia liikkui talossa tosi paljon. Olemme kaikki odottavalla kannalla: hallitusneuvottelut kertovat, mitä vaalitulos tarkoittaa käytännössä.

Viimeiseksi paras. Muutama päivä vapaata edessä, sillä varsinaisesti eduskuntatyö alkaa tulevana tiistaina, jolloin luovutamme valtakirjamme ja aloitamme virallisesti uusina edustajina. Aion tosissani rentoutua pääsiäispyhinä, ja odotan edessä olevia "hitaita" päiviä innolla! Hyvää pääsiäistä!

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Kiitos SUURI

Väsynyt, mutta onnellinen. Se kaiketi kuvailee vaalien jälkeistä tunnelmaa parhaiten. Olen iloinen, että satakuntalaiset antoivat huikean tunnustuksen työstäni eduskunnassa. En tiedä, mitä se ääniharava tai -kuningatar todella merkitsee, mutta hienolta tuntuu saada eniten luottamusta Satakunnassa. Kiitos SUURI kaikille äänestäjilleni ja tukijoilleni. Iso KIITOS myös tukiryhmälleni, jota ilman tämä ei olisi ollut mahdollista. Olemme osoittaneet, että Satakunnalla on elämäntapana nyt tulevaisuus!

Tänään tiistaina oli puoluehallitus. En tietenkään ollut kärppänä paikalla, Kiuru riitti. Päätimme yksimielisesti kokouksessa, että puheenjohtaja Urpilainen ilmoittaa meidät hallitusneuvotteluihin. Tavoitteena on, että kokoomus, SDP ja persut muodostavat hallituksen. Mitään hallituskiimaa on turha kuitenkaan pitää yllä. Meillä on omat ehtomme, jotka ilmoitimme jo etukäteen. SDP ei lähde hallitukseen, jossa eläkeikää nostetaan keinotekoisesti, pääomaverotuksen korotusta ei tehdä tai nuorille ei järjestetä töitä nollatoleranssin mukaisesti. En myöskään näe mahdollisena sitä, että sosialidemokraatit lähtisivät hallitukseen, jossa perusturvaa ei koroteta eikä verotusta oikeudenmukaisteta.

Seuraavat viikot osoittavat, miten vaalitulosta toteutetaan käytännössä. Muutospuolueet, SDP ja persut voittivat vaalit, oikeisto hävisi. Koska edellinen porvarihallitus ei muodosta enää edes enemmistöä uudessa eduskunnassa, voidaan sanoa, että oikeisto hävisi pahasti vaalit. Kokoomuksella on kova paikka katsoa tosiasioita ja nöyrtyä vetämään muutoshallitusta. Jos näin ei tapahdu, kansa häviää sitten vaalit. Siihen tuskin kenelläkään on varaa.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

HUOMENTA SATAKUNTA

Olen herännyt tähän sunnuntaiaamuun luottavaisella mielellä. Lopulta kauan odotetut eduskuntavaalit ovat käsillä. Monet aikaisemmat ja uudet äänestäjät ovat antaneet kuluneiden viikkojen kuluessa hyvää palautetta siitä, miten olen eduskunnassa toiminut ja tehnyt. Toivon ja luotan siihen, että tapaani työskennellä ja suhtautua asioihin ollaan laajemminkin tyytyväisiä. Odotan jännittyneenä jo iltaa, jolloin näemme, saanko työni jatkolle tukea.

Kohta lähden kirkonmenoihin, sitten äänestämään ja loppupäivä on pyhitetty sen jännittämiselle, minkälaisen tuen SDP saa vaaleissa. Olen vakuuttunut, että Suomelle valitaan tänään uusi suunta!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Ohi on, ohi on

Eduskuntakausi 2007-2011 on nyt virallisesti päättynyt. Tiistaina oli viimeinen eduskuntapäivä. Ensin kokoontui suuri valiokunta, sitten oli kirkonmenot puolilta päivin ja lopulta valtiopäivien päättäjäiset istuntosalissa. Tasavallan presidentti Halonen julisti kauden päättyneeksi ja piti erinomaisen puheen.

Minusta hienointa oli, että hän toisti huolensa sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tasavallan presidentti muistutti, että suurin osa suomalaisista pitää tuloerojen kasvua epätoivottavana ja toivoo niiden tasaamista. Hän totesi, että ihmisten kasvava eriarvoisuus näkyy elämän eri puolilla: lasten ja nuorten elämässä, vanhustenhuollossa, terveyserojen kasvussa. Tämä loukkaa ihmisten käsitystä oikeudenmukaisesta kohtelusta. Presidentti muistutti köyhyyden torjunnasta säällisen työn ja sosiaalisten turvaverkkojen vahvistamisen avulla. En voisi olla enää enempää samaa mieltä presidentti Halosen kanssa!